Leppoisaa syksyä
Olen 63-vuotias Porvoossa jo reilut 20 vuotta asunut mies - kotoisin olen Helsingistä.
Minulla on neljä tytärtä ja neljä lastenlasta. Koulutukseltani olen yo, restonomi,eMBA-opintoja.
Arvojani ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, armollisuus ja suvaitsevaisuus, mutta ei sinisilmäisesti.
Työurani palvelualalla on kestänyt lähes 40 vuotta. Pääsääntöisesti olen työskennellyt yksityisten yritysten palveluksessa. Minulla on työkokemusta myös julkisen sektorin palveluksessa, Kotkassa kehitysyhtiön projektipäällikkönä, jolloin vastasin kahdesta maakunnallisista EU-matkailuhankkeesta sekä Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton palveluksessa matkailuprojektissa
Toimin Porvoon valtuustossa valtuutettuna, lisäksi olen tarkastuslautakunnan jäsen, elinvoima- ja kasvun ja oppimisen lautakunnan varajäsen. Lisäksi toimin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan varajäsenenä. Olen Porvoon Perussuomalaiset ry:n hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja.
Tiedolla johtamisen syöksykierre
Viimeisimmät Pisa-tutkimuksen tulokset osoittavat valitettavan selkeästi, mitä voi tapahtua, kun voi ja saa puuhastella toisten varoilla ilman vastuuta.
Suomen nuorten lukutaito ja lukemisen ymmärrys ja laskutaito ovat romahtaneet, toisin sanoen peruskoulun voi tänä päivänä läpäistä ilman lukutaitoa ja laskennan osaamista. Oppimistulosten laskiessa lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.
Kuka tästä tilanteesta on vastuussa – ei opetushallitus, ei opetus-ja kulttuuriministeriö, ei projekteihin osallistuneet henkilöt, ei konsultit, ei kasvun ja oppimisen toimialajohtajat ja muut toimihenkilöt ja virkamiehet, eikä tietenkään päätöksentekijät lautakunnista, valtuustoissa, eduskunnassa. Ei siis kukaan, mutta silti tiedolla johtamista, digiloikkaa, projekteja, avokouluja ja avoluokkia ja avoryhmiä jatketaan jopa niin, että nämä toiminnot ulotetaan jo esiopetukseen. Mihin tutkimuksiin nämä päätökset perustuvat?
Yksi syy oppimistulosten laskuun on mielestäni se, että oppimisesta ja varhaiskasvatuksesta on tehty liian tieteellistä ja projektikeskeistä. Kuulimme tarkastuslautakunnassa Porvoon varhaiskasvatuksen eri viranhaltijoiden selostusta vuosia kestäneistä projekteista ja uudistuksista (raportointi ja byrokratia lisääntynyt). Kysyin esitysten jälkeen: "onko nämä toimet parantaneet asioita asiakkaan eli lasten näkökulmasta". Seurasi pitkä hiljaisuus, jonka jälkeen kuulimme vastauksen: " en osaa sanoa ". Tämä on mielestäni hyvä esimerkki siitä, että puuhastelun sijaan keskityttäisiin perusasioihin. Nyt tarvitaan siis selkeä suunnanmuutos kasvun-ja oppimisen toimialalle. Pidetään opettaminen ja oppiminen yksinkertaisena, kuullaan koulujen henkilöstöä ja suodaan oppilaille rauhallinen ja turvallinen oppimisympäristö, niin kyllä oppimistulokset siitä paranevat, kun vielä asetetaan lapsille selkeät rajat ja vaaditaan parempia oppimistuloksia.
MIKSI SUOMEN TALOUS EI KASVA ?
Tytäryhtiötalous
Vuodesta 2008 tähän päivään saakka hitaan ja olemattoman talouskasvun yhtenä keskeisenä syynä on se, että Suomesta on kehittynyt EU:ssa olon myötä tytäryhtiötalous. Ennen EU:hun liittymistä oli Suomessa pari vuosikymmentä vallalla ajattelu, että on sama, kuka yhtiön omistaa ja missä maassa emoyhtiö sijaitsee. Pääasia oli, että syntyy uutta toimintaa ja uusia työpaikkoja. Kotimainen elintarvike-ja muukin teollisuus kampanjoi voimakkaasti lobaten eri tahoja ja mediassa näyttävästi mainostaen EU:hun liittymisen puolesta. Euroopan yhteismarkkinat avautuisivat ja toisivat Suomelle mahtavasti investointeja ja lisää työtä.
Suomalainen elintarviketeollisuus alkoi myydä yhtiöitään EU:hun liittymisen myötä ulkolaisille isommille toimijoille. Ulkomaisen omistuksen myötä kotimaiset kilpailijat ovat poistuneet ja väistyneet alalta kuin alalta tai sitten heidät on ostettu pois markkinoilta. Nyt kun suomalaiset toimijat ovat poissa, palvelujen tarjonta on yksipuolistunut ja sitä myötä kilpailu vähentynyt, mistä saattaa jatkossa seurata hintojen nousua.
Viime aikoina asiantuntijatkin ovat heränneet ja todenneet, että ajattelu on ollut virheellistä.
Listasin muutamia yrityksiä ja tuotemerkkejä, mitkä ovat ulkolaisessa omistuksessa:
Altia (N), Mehiläinen (LUX), Attendo (R), Nobina (UK), Telia(R), Dna(N), Mekomen (R), Lidl (S), Bauhaus (S), Dressman(N), Synsam (R), Spectsavers(Guernsey), booking.com(USA), hotels.com(USA), Yara(N),Skanska( R), Peab (R), Sponda(USA), Kotipizza(N),Panda(N),Chips(N), Vaasan(R), Koff(T), Hartwall(H), Sato ( R), Wsoy (R), Ssab ( R), Finnkino(USA), Fazer Food service (UK), Partioaitta(R), Ramirent (R), Valiojäätelöt (Sveitsi), Ingman(R), McDonald´s (USA) , Burger King ( USA), Subway(USA), Stark (T); Jysk(T), Gigantti (N), Power( N), Rusta (R), Plantagen ( N), Kappahl (R), Zara ( E), Kinnarps ( R), Ikea(R), Claes Ohlsson (R), Suunto ( Kiina), Amer Sport (Kiina), R-kioski ( N), IF ( R), Nordea(R), TallinkSilja( V), Scandic (R), BioRex ( R), Hedin ( R).
Listaa voinee jatkaa jos vain haluaa....
N Norja, LUX Luxemburg, R Ruotsi, UK Iso Britannia, S Saksa, H Alankomaat, USA Yhdysvallat,T Tanska, Sveitsi,, Kiina, Viro.
Suomessa on 11 kaivosta, josta 9 on ulkomaisessa omistuksessa – 2 kpl Aus, 3 kpl R, 1 kpl N,
3 kpl Can. Suomessa kaivosvero on 0%!
Suomen telakoista kaksi on ulkolaisessa omistuksessa, Turussa Meyer (S) ja
Helsingissä Hietalahti ( V).
Otamäen vaunutehdas (Tsekki), Sako ( I)
Suomessa on 1 393 kpl tuulivoimaloita, näistä 53 % on ulkolaisessa omistuksessa.
Kotimaisten pörssiyhtiöiden arvosta 266 mrd. euroa, puolet on ulkolaisessa omistuksessa.
Investoinnit
Investointi- ja muut liiketoiminnan päätökset tehdään lähes poikkeuksetta emoyhtiössä. Suomen pienillä markkinoilla kasvutavoitteet saavutetaan sangen nopeasti siihen pisteeseen, että investoinnit tyrehtyvät. Kansainväliset yhtiöt keskittyvät sellaisiin maihin missä on saatavissa suurempia kasvuja ja voittoja – tämä koskee myös kotimaisia suuryrityksiä.
Sipilän hallitus päätti alentaa suomalaisten työntekijöiden palkkoja 2015 5-7,5 % siirtämällä heidän maksettavakseen vuosittain reilut yksi miljardi yritysten maksamia eläkemaksuja. Perusteena oli näin lisätä investointeja ja parantaa työllisyyttä. Miten on käynyt nyt vajaassa kymmenessä vuodessa? Yritysten taseet ovat parantuneet reilut 10 miljardin verran, jota tosin on leikannut pörssin ulkopuolisten yhtiöiden vuotuiset jopa 150 000 euron verovapaat oman vapaan pääoman nostot/yritys. Investointien määrä ei ole noussut eikä tehtyjen työtuntien määrä.
Yhteisöverotuotto
Suomessa olevat tytäryhtiöt maksavat erilaisilla sisäisillä lainoilla emoyhtiöilleen huomattavia summia. Tällainen luova verosuunnittelu vähentää tytäryritysten yhteisöveron maksua Suomeen.
Suomessa koko yhteiskunta toimii tukien varassa
Yksityisen yrityskentän tulee itse organisoida riskirahoitus – se ei ole valtion tehtävä. Business Finland, Sitra ja muut eri alojen julkiset kehittämistoimijat tulee ajaa alas – valtionhallinto ei voi ja saa olla yritysten kelatoimisto. Näillä toimijoilla ei myöskään voi olla maailman johtavinta näkemystä ja osaamista eri alojen kehittämisessä - muutenhan tulokset olisivat aivan muuta kuin nykyinen puuhastelu. Säästöjä kertyisi vuositasolla 7- 10 miljardia euroa, jos toiminnot ajettaisiin alas. Toinen hyvä puoli järjestelyissä olisi se, että se laittaisi yritysjohdon oikeasti tekemään töitä hartiavoimin kasvua, tehokkuutta ja tulosta saavuttaakseen.
Erilaiset kolmannen sektorin toimijat ja yhdistysten tulee rahoittaa itse toimintansa. Tämäkään tuki ei ole valtion ja sen veronmaksajien tehtävä. Toiminnan laajuus tulee perustua vapaaehtoiseen lahjoitusten ja tukemisten määrään. Koska rahoitus on tällä hetkellä tullut valtiolta tai sen toimijoilta, niin näiden yhdistysten johto- ja päällikkötason palkat ja palkkiot ovat suuryritysten luokkaa.
Kaiken henkilöiden tukemisen tulee perustua tilapäisyyteen. Ihmisiä tulee auttaa hädässä ja pulassa. Ihmisiä tulee kannustaa itse ottamaan vastuu omasta elämästään ja elintasostaan.
Asumis-ja toimeentulotuet eivät saa olla pysyvää elinikäistä tukea.
Lopuksi
kun nyt jatkamme Suomessa intohimoista ja laajamittaista luonnon suojelua ja teollisuuden alasajoa, meille on syntyvä uusi toimiala, missä voimme olla maailman johtava valtio - nimittäin eräoppaiden määrässä.
HUOMIOITA TAANTUMAN KYNNYKSELLÄ
Osallistuin kuntien ja hyvinvointialueiden tarkastuslautakuntien jäsenille tarkoitettuun KMPG:n järjestämään arviointiseminaariin, missä kuultiin mm. Etla:n, Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton asiantuntijoiden käsityksiä tulevaisuuden näkymistä.
Suomen talous ei kehity lähivuosina kovinkaan nousuvoittoisesti, syynä mm. korkea energian ja polttonesteiden hinta, kiihtynyt inflaatio, korkojen nousu sekä investointien vähyys. Vaikka työllisyysaste on noussut lähes 75 %:iin, ei palkkasumma ole vastaavasti noussut, koska työllistetyt ovat pääosin osa-aikaisia matalapalkkaisemmilla palvelualoilla. Etla:n mukaan valtion velanotto vain jatkaa kasvamistaan etenkin verrattuna muihin pohjoismaihin. Saatamme hyvinkin nopeasti tulla sen tilanteen eteen, että hyvinvointivaltion perusteita tulee muuttaa !!!
Suomessa tulee väistämättä eteen uudelleenjärjestelyjä eri tehtävien järjestämisvastuista. Tämä koskee niin valtiota, hyvinvointialueita, kuntayhtymiä, kuntia, yksityistä ja kolmannen sektorin toimijoita.
Vuonna 1990 kunnilla oli 265 lakisääteistä tehtävää, vuonna 2012 tehtäviä oli 535 ja vuonna 2019 lakisääteisten tehtävien määrä oli 700 kappaletta. Lakisääteisiä tehtäviä on karsittava ja keskityttävä vain oleellisiin tehtäviin. Nykymenolla kuntien eriytyminen jatkuu.
Kuntaliitosten aika on edessä - silloin ei enää 5 vuoden siirtymäajoista puhuta.
Kunnissa investointien mitoitus eli osuus menorakenteesta tulee olla kestävässä suhteessa tulevaisuudessa realistisesti oletettavaan tulokehykseen ja velanhoitokykyyn. Investointitalouden suhde käyttötalouteen tulee olla tasapainossa. Investoinnit tulee arvottaa - kannattaako panostaa kymmeniä miljoonia euroja epävarmaan parin kymmenen vuoden päässä mahdollisesti toteutettavaan hankkeeseen vai tulisiko vastaava summa panostaa sellaisiin hankkeisiin, jotka välittömästi parantaisivat kuntalaisten palveluita ja nostaisivat kaupungin palvelutasoa.
Niin valtion, kuntien kuin hyvinvointialueiden tulisi laatia taloussuunnitelmansa siten, että niissä valmistaudutaan mahdollisiin kriiseihin, toisin sanoen luodaan jo etukäteen puskureita velanoton välttämiseksi kriisitilanteissa. Siksi näiden toimijoiden tulee jatkaa systemaattisesti sopeuttamis- ohjelmaansa toimintamenojen pienentämiseksi - aina on mahdollisuus tehostaa ja parantaa toimintoja. Näin resursseja jää enemmän vastaamaan uusiin tehtäviin ja niiden haasteisiin.
Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tulee kehittää toimintaa vallitsevan ja tulevan epävarmuuden aikana varovaisuuden periaatteella mahdollisimman tasapuolisesti kaikki kansalaiset ja muut sidosryhmät huomioiden veronkorotuksia välttäen.
Politiikassa on kyse arvovalinnoista
totesi minulle eräs kokeneempi kaupunginvaltuutettu. Tuoreena kunnalliseen poliittiseen toimintaan osallistuneena olen hämmästellyt sitä ristiriitaa, mikä tuntuu vallitsevan vaalilupausten, kaupungin strategian ja päätösten toimeenpanon ja uudishankkeiden kanssa.
Kaupunkia tulee kuntalain mukaan kehittää tasapuolisesti ja taloudellisesti varovaisuuden periaatteella.
Porvoon strategiassa todetaan mm." toimimme yhdessä toisiamme arvostaen rohkeasti ja vastuullisesti. Aito vuoropuhelu ja laaja vuorovaikutus." No, asukkaita ja heidän näkemyksiään ja toiveitaan on kuultu yli viisi vuotta sitten esimerkiksi kyläkeskusten kaavoituksen kehittämisen yhteydessä (Epoo, Gäggdrag). Kaavoituksen valmistelu on kestänyt kohta kahdeksan vuotta ja alueiden kehittyminen on taantunut, koska poikkeuslupia asuntorakentamiseen ei ole käytännössä myönnetty. Uusia asukkaita ja lapsiperheitä ei ole juuri tullut alueille. Suomenkielisiä esikouluikäisiä on jo ohjattu Kevätkumpuun Epoon alueelta. Nämä toimet tai toimettomuudet ovat johtaneet siihen, että lakkautusuhan alla jo vuosia ollut Epoon koulu on nyt päätetty lakkauttaa. Kaksikielisen sivistyskeskuksen perustamista Grannaksen koulun yhteyteen ei ole haluttu pitää vaihtoehtona. Strategiasta "Vaivaton ja sujuva arki, yhdenvertaisuus lisääntyy" ei taida toteutua tässä päätöksessä, jos sitä verrataan esimerkiksi Kulloon ja Kerkkoon kaksikielisten sivistyskeskusten päätösten perusteluihin. Epoon koulun lakkauttamista perusteltiin säästösyillä, tulevat korjaus- ja muutostyöt maksaisivat noin 2 miljoonaa euroa.
Toisaalta kaupunginhallitus päätti keväällä 2022, ettei Huhtisten päiväkotia kunnosteta, vaan rakennetaan uusi tilalle. Kunnostukseen oli varattu 3,2 milj. euroa, nyt hintalappu uudisrakennukselle 5,7 milj. euroa - vaivainen 2 milj. lisäys. Nyt syksyllä uudishanketta onkin laajennettu ja uusi kustannusarvio 10 miljoonaa euroa! Lisäys vaatimattomat 5 milj. euroa. Kai näissä päätöksissä on jokin logiikka.
Missä ovat toimet palveluiden parantamiseksi sivistystoimessa mm. opettajien vakinaiset virkasuhteet laadukkaan opetustoiminnan turvaamiseksi määräaikaisten sopimusten sijaan, kunnon oppimismateriaalit kaikille oppilaille, riittävä apu- ja tukihenkilöiden määrä, erityisluokkien palauttaminen tms. Strategiassa todetaan: "tarjoamme koulutusta ja varhaiskasvatusta turvallisissa ja terveellisissä tiloissa."
Toivoisin, että huomio keskitettäisiin prosessien ja hallinnon paisuttamisen sijaan kaupungin palveluja käyttäviin ihmisiin, oli kyse sitten lapsista, aikuisista tai vanhuksista. On toki inhimillistä, että päätöksentekijöiden ja valmistelijoiden on innostavampaa keskittyä miljoonaluokan hankkeisiin kuten itärata, Kokonniemi, toriuudistus, Nimbus kuin jokapäiväiseen arkeen ja tarpeisiin liittyviin asioihin.
Porvooseen ilmainen joukkoliikenne?
Olemme viime vuosina saaneet tottua ja sopeutua nopeisiin ja yllättäviin muutoksiin -
Korona-pandemia, hyökkäyssota Ukrainassa ja nyt todella nopea inflaation kehittyminen, niin energian, polttonesteiden kuin ruoan hinnan osalta. Viimeisin paikallistason muutos tuli ilmi, kun Porvoon Liikenne ilmoitti, ettei se enää jatka markkinaehtoista liikennöintiä Porvoossa.
Joukkoliikenteen suuri haaste Porvoossa on se, että asiakkaita eli matkustajia on aivan liian vähän, muutamaa arkipäivän aamu-ja iltatunteja lukuun ottamatta. Porvoo on kaavoitettu ja asutettu siten, että kotitalouksilla pitää olla 1-2 autoja hoitaakseen päivittäisiä asioitaan mm. työssäkäynnit, kaupoissa asioinnit ja kuljetukset päivähoitoon, kouluihin ja harrastuksiin. Se ei ole joukkoliikennettä, jos jollakin linjalla ajelee kerran tunnissa 50- paikkainen linja-auto tyhjillään tai muutama matkustaja kyydissä. Miten saisimme lisää matkustajia joukkoliikenteeseen?
Jotta joukkoliikennettä harjoitetaan Porvoossa, sen toiminta tulee joka tapauksessa vaatimaan tukea. Mistä tämä yllättävä lisärahoitustarve voitaisiin saada leikkaamatta muita Porvoon kaupungin käyttötalousmenoja? Koska nyt näyttää aika selvältä, että idän silkkitie Venäjän kautta ei toteudu muutamaan vuosikymmeneen Venäjän hyökkäyssodan takia, Itä-Suomen metsäteollisuudella tai Nesteellä ei ole tarvetta itärataan ja henkilöliikenteen kannattavuus lienee laskelmissa sangen haastava, tulisiko päättäjien tehdä uudet johtopäätökset kaupunginhallituksen myönteisestä edunvalvontapäätöksestä (27.6.) huolimatta? Panostukset tähän ratakehityksen hankkeeseen on ollut jo 10 miljoonaa euroa ja 5 miljoonaa lisää on varattuna ja kuinka paljon lisää panostusta hanke vielä vaatisi? Lisäpanostuksista epävarmaan hankkeeseen tulisi joka tapauksessa luopua, ja käyttää nämä varat paikallisen joukkoliikenteen kehittämiseen. Miten tuolle julkisuudessakin puhutulle noin 2 miljoonaa euron kulutarpeelle saadaan paras vastine? Olisiko yksi ratkaisu Tallinnan tapaan ilmainen sisäinen joukkoliikenne? Aluksi parin vuoden kokeilulla.
Miten liikennöintiä tulisi sitten harjoittaa? Tämän suunnitteluun riittää varmasti kokenut ajosuunnittelija, joka pystyisi optimoimaan toimivan ja kustannustehokkaan toimintamallin, mikä ottaisi huomioon niin reitit, aikataulut, henkilöstön, ilmastonmuutoksen vähentämiseen käytettävän kaluston ja muun asiaan liittyvän logistiikan. Uusi toimintamalli palvelisi kaikkia kuntalaisia eikä lisäisi kaupungin tai kaupunkilaisten kuluja. Kannattaisiko pohtia?
Joukkoliikennematka sateisessa säässä Huhtisista Helsinki-Vantaan lentoasemalle
Huhtisissa asuu nelihenkinen perhe - äiti, isä ja kaksi alle kouluikäistä lasta.
He ovat lähdössä etelän aurinkoon viikon lomamatkalle. Koska vanhemmat ovat ympäristötietoisia, he kompensoivat lentomatkan päästöjä käyttämällä julkisia liikennevälineitä aina kun se on mahdollista. Perhe siirtyy matkatavaroineen - kaksi isoa matkalaukkua, myös lapsilla omat pienet laukut - Huhtisessa paikallisliikenteen pysäkille, josta perhe siirtyy paikallisliikenteen bussilla keskustaan linja-autoasemalle. Keskustassa on bussin vaihto, jolloin perhe pääsee siirtymään Kuninkaanportin uudelle juna-asemalle. Juna-aseman yhteydessä olevalle liityntäpysäköinnille ei voitu ajaa omalla autolla, koska siellä on 12 tunnin rajoitus, jonka rikkomuksista Porvoon pysäköinninvalvojat tehokkaasti muistuttavat virhemaksuilla. Lähijunalla sitten Keravan kautta Tikkurilaan, missä junanvaihto. Toiselle laiturille pääsee helposti alikulkutunnelin kautta. Kun lentojuna saapuu Helsinki-Vantaan asemalle, niin kävelymatkaa terminaaliin on enää vajaa kilometri. Perillä ollaan klo 3:45, matkaan ei kulunut aikaa kuin reilut kaksi tuntia.
Koska lomalennot lähtevät pääsääntöisesti aikaisin aamulla (perheen lento klo 5:45) ja Finavia suosittelee saapumaan lentokentälle reilut kaksi tuntia aiemmin, niin tämä tarina on fiktiivinen, koska, niin lähiliikenteen junat kuin linja-autot eivät liikennöi yöaikaan.
Luonnollisin tapa lentokentälle siirtymiseen lienee oma auto tai taksi.
Porvoon tulee panostaa opetuksen laatuun ja tasoon
Porvoon Perussuomalaiset ovat huolestuneina seuranneet Porvoon kaupungin sivistystoimen rekrytointipolitiikkaa, kun uusia opettajanvirkoja ei vakinaisteta, vaan palkattavien henkilöiden työsuhteet loppuvat aina kouluvuoden päättyessä eli uusia opettajia palkataan pätkätöihin ja käytännössä he ovat työttömiä koulujen kesälomien aikana. Tästä seuraa se, että koulutoimen korkealaatuinen jatkuvuus ja pitkäjänteinen kehittäminen vaarantuu. Lisäksi vallassa olevalla rekrytointipolitiikalla porvoolaiset oppilaat eivät pääse osalliseksi Suomen parhaasta opetuksesta, koska pätkätöihin hakeutuu lähinnä juuri valmistuneita opettajia, jotka hekin kuitenkin etsivät ja hakevat vakituisia opettajan virkoja muualta.
Tämä väärässä paikassa säästäminen näkyi uusimaassa 4.6. julkaistussa STT:n lukiovertailussa.
Borgå Gymnasiumin sijoitus tipahti sijalta 8 sijalle 93. Linnankosken lukio löytyi sijalta 211, sijoitus oli Itä-Uudenmaan lukioista heikoin.
Myös laajemmin PISA-tutkimuksissa suomalaisten koululaisten tulokset ovat tippuneet sekä lukutaidossa, matematiikassa kuin luonnontieteissä jo 20 vuoden ajan. Asian kehitykseen tulee saada muutos.
Porvoon Perussuomalaiset haluavat, että Porvoon kaupungin sivistystoimi muuttaa rekrytointipolitiikkaansa, siten että uudet opettajan virat ovat vakinaisia toimia. Näin porvoolaiset koululaiset tulevat saamaan jatkossa laadukasta opetusta, mikä luo paremman pohjan myös heidän omalle menestymiselleen yhteiskunnassamme.
Toinen asia, mikä hiukan askarruttaa on sivistystoimen lukuisa hankemäärä. Jos oikein muistamme, niitä on ollut parhaimmillaan 60 kpl vuodessa. Tällainen toiminta vie valtavasti voimavaroja jo muutenkin työllistettyjen opettajien ajasta ja vie huomion pois itse opetustoiminnasta. Vaikka valtio tukeekin näitä hankkeita, on niihin panostettu raha pois perusopetuksesta. Mielestämme on surullista, että koululaiset eivät saa tehdä koulukirjoihin merkintöjä, koska niitä kierrätetään säästöjen takia - säästämme tässäkin aivan väärässä paikassa.
Emme arvostele nykyisten opettajien toimintaa vaan haluamme varmistaa laadukkaan opetustoimen jatkumisen myös jatkossa.
Historiamme suurin hallinnollinen muutos - uudet hyvinvointialueet . Uhka vai mahdollisuus ?
Yli 15 vuotta valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus toteutuu vuonna 2023. Samalla tapahtuu suurin historiallinen muutos hallinnossamme. Kuntien itsemääräämisoikeus palvelujen määrän ja laadun toteuttamiseen muuttuu merkittävästi, kun tehtävät siirtyvät kunnan ulkopuolelle uusille hyvinvointialueille. Toisaalta eduskunta on lainsäädännöllään tähänkin saakka määritellyt ja lisännyt kuntien tehtäviä ja rahoittanut näitä toimia jakamalla valtionosuuksia ja yhteisöverojen tuottoja sekä tilapäisillä avustuksilla kuten koronatuilla, mutta nyt poistuu suurin osa kunnan velvoitteista ja samalla rahoituksesta - jopa reilut 60 %. Ei ole ihme, että epävarmuus ja pelko palvelujen saatavuudesta ja riittävyydestä kasvaa kuntalaisten keskuudessa.
Asuinkunnastasi riippumatta sinun on saatava apua ja hoitoa alueesi sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottajilta.
Palvelut tulee järjestää siten, että ne toimivat sinun eli asiakkaan näkökulmasta laadukkaasti ilman viiveitä ja odottelua - oli kyse sitten lapsi- ja perhepalveluista, työikäisten tai ikäihmisten palveluista tai mielenterveys- tai vammaispalveluista. Palvelun tuottajan ja tilaajan näkökulmasta toiminta tulee olla kustannustehokasta.Meidän tulee panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin. Näin säästämme kalliissa erikoissasairaanhoidon kuluissa. Näin voimme turvata ja kehittää peruspalveluitamme entisestään ja asiakaslähtöisemmin.
Hoitoonpääsy nopeaa ja hoito ennaltaehkäisevää
Tärkeää on jatkossa reagoida asiakkaan ensi yhteydenottoihin, apuun, ajanvaraukseen ja tarpeeseen mahdollisimman nopeasti ja laadukkaasti - oli kyse sitten lapsi- ja perhepalveluista, työikäisten palveluista, iäkkäiden palvelusta, mielenterveys- tai vammaispalveluista.
Kun asiakkaan eli kuntalaisen apuun ja ongelmiin tarjotaan apuja ja ratkaisuja ajoissa ja ennakoiden, kertyy säästöjä, kun tarpeettomat käynnit ja testit vähenevät sekä tilanteet eivät pääse liikaa huonontumaan ja mikä lisäisi kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta. Erikoissairaanhoidon kulut ovat jo lähes 40 % kaikista terveyshuollon kuluista. Ennakoivalla toiminnalla säästetään varoja, jotka tulee sitten edelleen ohjata ennaltaehkäiseviin toimiin. Näin kuntalaisten elämisen laatu ja toimintakyky paranee. Terveyden edistäminen jää joka tapauksessa kunnalle muodossa jos toisessa.
Jokainen ihmishenki on tärkeä
Kun tuli on irti, on tapahtunut onnettomuus tai sairaskohtaus, apua on saatava heti. Päättäjien tulee varmistaa, että meillä on tarpeeksi kattava verkosto pelastusasemia ja vapaaehtoistoimintaa, niissä tarpeellinen määrä ammattitaitoista henkilöstöä ja kalustoa erilaisten tehtävien toteuttamiseen. Valtakunnan tasolla tämä tarkoittaa sitä, että uusien koulutuspaikkojen määrää on pelastusopistossa lisättävä hyvissä ajoin, jottei apu viivästy jatkossa siksi, ettei ole riittävästi henkilöstöresursseja.
Kunnan asukkaan kulut ja verot ei saa kasvaa
Jos uusille hyvinvointialueille rakennetaan uusia organisaatiorakenteita, kunnissa tulee tehdä säästöjä vastaavien tehtävien osalta. Vain näin tekemällä pystytään takaamaan, ettei asukkaiden kokonaisveroaste tai muut sosiaali- ja terveyskulut nouse ja vältymme ylimääräisten hallintohimmelien ylimääräisiltä kustannuksilta. Muussa tapauksessa hallinto pahimmillaan kaksinkertaistuu - nämä kulut olisivat pois asiakaskohtaamisista, mikä huonontaisi huomattavasti palveluja.
Suomalaiset ensin
Perussuomalaiset haluavat, että julkisen talouden päättäjät keskittyvät meidän suomalaisten asioihin hoitamiseen ja parantamiseen. Lopetetaan ja pidättäydytään meille suomalaisille hyödyttömistä hankkeista. Tällä tavoin kuntien lisäksi myös Suomen valtion velkaantuminen saadaan loppumaan ja rahaa, elämisen tasoa ja laatua riittää jatkossa myös tuleville sukupolville kotimaassamme. Meidän tulee ensisijaisesti toimia suomalaisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta.